No niin, joulusta on selvitty ja nälkää ei tarvinnut nähdä. Oli ensimmäinen joulu vegaanina siskon perheen ja vanhempieni kanssa. Olin varautunut ruokailuun itse tehdyillä chilitofupullilla ja olihan sisko minuakin ajatellut. Uunivihanneksia soijakermakastikkeessa, hyvät salaatit, ruisleivät jne. Tuli vain syötyä turhan paljon. No kerrankos sitä jouluna :) Ei oikein maistunut lihansyöjille minun chilipullani, mutta ei se mitään, jäi itselle enemmän.
Oli varmaan outoa muille, kun en osallistunut "teuraspöydän" tyhjentämiseen tänä vuonna. Oikeastaan voisi sanoa, että jouluna ruoan eläintuotteiden määrä vain korostuu; kinkku, kalkkuna, erilaiset kalat. Lievästi "huvitti" kun joulun alla uutisissa oli juttu joulusta ja kuinka se on juhlaa myös eläimille. Jutussa kuvattiin hevosia syömässä jouluherkkuja ja mä ajattelin vain tuhansia sikoja, kalkkunoita ja kaloja, jotka eivät todellakaan juhli joulua elävänä. Ihmisille varmaan tuli hyvä mieli siitä ja samaan aikaan voi sitten syödä hyvällä omalla tunnolla muita eläimiä.
Tänään oli Helsingin Sanomissa juttu bioöljyistä.http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/jaterasvat_eivat_riita_hsln_palmuoljyttomaan_biodieseliin/ En tiennyt aiemmin , että käyttävät eläinrasvoja bioöljyissä. Olen aiemmin ollut jo palmuöljyä vastaan, ei ole mitään järkeä tuottaa palmuöljyä toisella puolella maailmaa, tuhota paikalliset metsät ja muut alueet, tuoda öljy tänne, sekoittaa siihen eläinrasvoja ja markkinoida sitä täällä biopolttoaineena. Ainakin eettisessä mielessä aivan kuvottava ajatus. On monia tuotteita, joissa on eläinperäisiä osia. On melkein mahdotonta olla käyttämättä epävegaanisia tuotteita tänä päivänä. Niitä kun on ainakin renkaissa, asfaltissa, erilaisissa polttoaineissa ja lista on loputon. On silti asioita, joita ei ole pakko tehdä ja minun mielestäni tämä biodiesel on sellainen. Nestehän aikoo tulevaisuudessa lisätä eläinrasvojen määrää biodieselissä useilla kymmenillä tuhansilla tonneilla. Tämä luonnollisesti tarkoittaa satojen tuhansien eläinten tappamista. Jos haluaa eettisesti ajatella ja silti matkustaa bussilla on kyllä vaikean paikan edessä. Pistää kyllä taas ajattelemaan. Toivottavasti sai myös jonkun muun ajattelemaan.
tiistai 28. joulukuuta 2010
lauantai 18. joulukuuta 2010
Joulu lähestyy
Tänään lauantaina olin pikkusiskon ja hänen perheensä luona syömässä esi-jouluateriaa lasteni kanssa. Sain kuulla etukäteen että mulle on myös jotain ruokaa valmistettuna. Niin kuin aiemmin on varmaan selvinnyt, olen vielä erittäin tuore vegaani ja olen erittäin tyytyväinen jos mulle jotain jaksetaan erikseen valmistaa :) Muut söivät kinkkua, katkarapuja ja muita eläinperäisiä aineita. Mun ruoka oli kukkakaalia, porkkanaa ja muita vihanneksia kasviskermakastikkeessa, lisäksi sain salaattilautasen, joka sisälsi tomaattia, kurkkua ja salaatinlehtiä. Ihan ok ruokaa ja niin kuin sanoin, olin tyytyväinen, että mua ajateltiin erikseen.
Mun vegaanius on vielä niin uusi juttu, että ymmärrän mun vanhempien ja siskojen ja niiden perheiden epäilykset mua ja mun tarkoitusperiä kohtaan. Aikaisemmin kerroin että mun ex-tyttökaveri on vegaani ja hän yritti saada mua ryhtymään vegaaniksi vuoden verran. No, totta kai kaikki nyt luulevat, että syy mun vegaanisuuteen on ex-tyttökaveri ja yritys saada hänet takaisin. Ymmärrän täysin, se on looginen ajattelutapa ja niin mä itsekkin varmaan ajattelisin ekana. Tänäänkin, kun asia vihdoin tuli puheeksi, kaikki siellä uskoivat että mun syy vegaanisuuteen on vain se yksi. En ihmettele yhtään, mä olen ollut sekasyöjä koko ikäni ja nyt yhtäkkiä en enää olekkaan. On helppoa tehdä olettamuksia ja toki tässä tilanteessa ne myös kuulostavat järkeviltä.
No joo, elämä jatkuu. Kohti joulua mennään ja toiselle siskolle olen jouluaattona menossa. Ajattelin tehdä jotain vegaanisia ruokia mukaan sille vierailulle. Uskon ja tiedän siskoni tekevän ok ruokaa mulle myös, mutta varmuuden vuoksi vien silti jotain mukanani ja toivon ihmisten myös mun ruokiani maistavan. Joulumieltä mukaan ja pientä opetusta yritetään aina laittaa mukaan myös :)
Mun vegaanius on vielä niin uusi juttu, että ymmärrän mun vanhempien ja siskojen ja niiden perheiden epäilykset mua ja mun tarkoitusperiä kohtaan. Aikaisemmin kerroin että mun ex-tyttökaveri on vegaani ja hän yritti saada mua ryhtymään vegaaniksi vuoden verran. No, totta kai kaikki nyt luulevat, että syy mun vegaanisuuteen on ex-tyttökaveri ja yritys saada hänet takaisin. Ymmärrän täysin, se on looginen ajattelutapa ja niin mä itsekkin varmaan ajattelisin ekana. Tänäänkin, kun asia vihdoin tuli puheeksi, kaikki siellä uskoivat että mun syy vegaanisuuteen on vain se yksi. En ihmettele yhtään, mä olen ollut sekasyöjä koko ikäni ja nyt yhtäkkiä en enää olekkaan. On helppoa tehdä olettamuksia ja toki tässä tilanteessa ne myös kuulostavat järkeviltä.
No joo, elämä jatkuu. Kohti joulua mennään ja toiselle siskolle olen jouluaattona menossa. Ajattelin tehdä jotain vegaanisia ruokia mukaan sille vierailulle. Uskon ja tiedän siskoni tekevän ok ruokaa mulle myös, mutta varmuuden vuoksi vien silti jotain mukanani ja toivon ihmisten myös mun ruokiani maistavan. Joulumieltä mukaan ja pientä opetusta yritetään aina laittaa mukaan myös :)
tiistai 14. joulukuuta 2010
Mun vegaanitarina (tähän mennessä)
Aloitin kirjoittamaan tätä blogia muutamastakin syystä. Jos tätä kautta saan edes muutaman ihmisen kiinnostumaan veganismista ja eläinten hyväksikäytön lopettamisesta, niin hyvä. Samalla toivon saavani omaa mieltäni purettua näihin teksteihin. Toivon kommenteja ja kysymyksiä. Koitan vastata parhaani mukaan.
Olen itse ollut vegaani vasta n. kuukauden. En ollut vegaani eettisessä mielessä aloittaessani, mutta ajattelutapani muuttui nopeasti. Olen lukenut kirjan nimeltä "Becoming Vegan" ja tällä hetkellä olen lukemassa Vegan Freak-nimistä kirjaa. Samaan aikaan kun oma oloni on tuntunut mahtavalta, on ajatusmaailmani muuttunut melko erilaiseksi mitä se ennen oli. Voisin sanoa, että noiden kirjojen lukeminen on vihdoin avannut mun silmät ja saanut tajuamaan eläinten käytön laajuuden ja mielettömyyden. En tiedä vielä lähellekkään kaikkea mitä haluisin, mutta opiskelen koko ajan lisää.
Ex-tyttökaveri yritti saada mua ryhtymään vegaaniksi n. vuoden verran (sen verran hän oli itse ollut vegaani). Hän näytti mulle ikäviä videoita tarhauksesta ja muusta eläinten hyväksikäytöstä ja julmuuksista. Piti mulle luentoja eläinsuojeluaiheista, antoi infolehtisiä jne. Siihen aikaan mä oli vielä täysin sekasyöjä ja en tuntenut veganismia todellakaan omakseni. Se tuputtaminen ei myöskään helpottanut asiaa. Vähän samalta tuntui, kun joku yrittää käännyttää sua toiseen uskontoon. Anyway. Nyt kun itse olen "valaistunut", tajuan aivan eri tavalla mitä hän yritti mulle silloin kertoa. Olen ihmetellyt itseäni ja muutostani todella paljon. Aivan kuin olisin vain yhtäkkiä ymmärtänyt kaiken, vähän kuin matemaatikko, joka ratkaisee ongelman. Nykyään koitan puhua ja kertoa veganismista tutuille ja välillä tuntemattomillekkin. Koitan olla varovainen sanoissani, jotta ihminen ei liikaa pelästy ja mene lukkoon. Tavoitteeni on päivittäin kertoa ja puhua edes jotain veganismista.
Joulun lähestyessä ja kaupassa käydessä tuntuu tosi pahalta ja melkein fyysisesti heikottaa, kun kävelee kaikkien niiden kinkkujen ja muiden kuolleiden olentojen ohi. Mun pitäisi mennä jouluksi siskon luokse, mutta se ei tunnu hyvältä. Totta kai haluan nähdä kaikki tutut ja sukulaiset, mutta ajatus joulupöydästä, kinkku keskipisteenä, tuntuu kuvottavalta. Pitää varmaan syödä eri pöydässä. Todennäköisesti otan omia ruokia mukaan, jotta voin olla varma ettei ruokani sisällä mitään eläinperäistä.
Hyvää Joulua kaikille joka tapauksessa ja ajatelkaa ihmiset mitä syötte. Ei ole koskaan myöhäistä ryhtyä vegaaniksi ja säästää niiden tuhansien possujen henkiä ja estää turhaa kärsimystä.
Olen itse ollut vegaani vasta n. kuukauden. En ollut vegaani eettisessä mielessä aloittaessani, mutta ajattelutapani muuttui nopeasti. Olen lukenut kirjan nimeltä "Becoming Vegan" ja tällä hetkellä olen lukemassa Vegan Freak-nimistä kirjaa. Samaan aikaan kun oma oloni on tuntunut mahtavalta, on ajatusmaailmani muuttunut melko erilaiseksi mitä se ennen oli. Voisin sanoa, että noiden kirjojen lukeminen on vihdoin avannut mun silmät ja saanut tajuamaan eläinten käytön laajuuden ja mielettömyyden. En tiedä vielä lähellekkään kaikkea mitä haluisin, mutta opiskelen koko ajan lisää.
Ex-tyttökaveri yritti saada mua ryhtymään vegaaniksi n. vuoden verran (sen verran hän oli itse ollut vegaani). Hän näytti mulle ikäviä videoita tarhauksesta ja muusta eläinten hyväksikäytöstä ja julmuuksista. Piti mulle luentoja eläinsuojeluaiheista, antoi infolehtisiä jne. Siihen aikaan mä oli vielä täysin sekasyöjä ja en tuntenut veganismia todellakaan omakseni. Se tuputtaminen ei myöskään helpottanut asiaa. Vähän samalta tuntui, kun joku yrittää käännyttää sua toiseen uskontoon. Anyway. Nyt kun itse olen "valaistunut", tajuan aivan eri tavalla mitä hän yritti mulle silloin kertoa. Olen ihmetellyt itseäni ja muutostani todella paljon. Aivan kuin olisin vain yhtäkkiä ymmärtänyt kaiken, vähän kuin matemaatikko, joka ratkaisee ongelman. Nykyään koitan puhua ja kertoa veganismista tutuille ja välillä tuntemattomillekkin. Koitan olla varovainen sanoissani, jotta ihminen ei liikaa pelästy ja mene lukkoon. Tavoitteeni on päivittäin kertoa ja puhua edes jotain veganismista.
Joulun lähestyessä ja kaupassa käydessä tuntuu tosi pahalta ja melkein fyysisesti heikottaa, kun kävelee kaikkien niiden kinkkujen ja muiden kuolleiden olentojen ohi. Mun pitäisi mennä jouluksi siskon luokse, mutta se ei tunnu hyvältä. Totta kai haluan nähdä kaikki tutut ja sukulaiset, mutta ajatus joulupöydästä, kinkku keskipisteenä, tuntuu kuvottavalta. Pitää varmaan syödä eri pöydässä. Todennäköisesti otan omia ruokia mukaan, jotta voin olla varma ettei ruokani sisällä mitään eläinperäistä.
Hyvää Joulua kaikille joka tapauksessa ja ajatelkaa ihmiset mitä syötte. Ei ole koskaan myöhäistä ryhtyä vegaaniksi ja säästää niiden tuhansien possujen henkiä ja estää turhaa kärsimystä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)